SUOMEN TYÖVÄEN MUSIIKKILIITON SÄÄNNÖT
hyväksytty ylimääräisessä liittokokouksessa 9.11.2024
NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimeä Liitto. Kansainvälisissä yhteyksissä Liiton epävirallinen nimi on ruotsiksi Finlands Arbetarsångar‐ och Musikerförbund, saksaksi Finnische Arbeitermusikverbund ja englanniksi Workers' Musical Organization in Finland.
Liiton kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena on koko maa. Liiton kieli on suomi.
TARKOITUS JA TOIMINTA
2 §
Liiton tarkoituksena on toimia jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä, joka tukee ja kehittää jäsenistönsä musiikkiharrastukseen liittyvää toimintaa, toimii kuorojen, orkestereiden ja muiden musiikkiryhmien yhdyssiteenä sekä edistää maamme musiikkiharrastustoimintaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto
- tekee valtakunnallista tiedotus‐ ja opastustyötä paikallisten ja alueellisten musiikkiryhmien toiminnan tukemiseksi ja uusien ryhmien perustamiseksi,
- järjestää jäsenistölleen kurssi‐ ja koulutustilaisuuksia,
- järjestää valtakunnallisia musiikkijuhlia, kilpailuja ja muita vastaavia tilaisuuksia,
- tekee yhteistyötä koti‐ ja ulkomaisten musiikkijärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa,
- on yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhteydessä viranomaisiin muun muassa tehden esityksiä sekä antaen ja välittäen lausuntoja,
- hankkii jäsenistönsä käyttöön uutta ohjelmistoa ja oppimateriaalia tilaamalla, julkaisemalla ja kustantamalla sävellyksiä, sovituksia ja musiikkikirjallisuutta sekä järjestämällä sävellys‐ ja sovituskilpailuja, sekä
- kustantaa ja julkaisee Liiton jäsenlehteä.
3 §
Toimintansa tukemiseksi Liitto voi
- vastaanottaa avustuksia, apurahoja, lahjoituksia ja testamentteja,
- toimeenpanna asianomaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä,
- hankkia varoja harjoittamalla julkaisu‐ ja kustannustoimintaa sekä myymällä huomionosoitus‐ ja jäsentuotteita,
- omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja arvopapereita,
- perustaa rahastoja, sekä
- periä omakustanteisia korvauksia jäsenilleen ja muille musiikkialan toimijoille tuottamistaan yhdistyksen tarkoitukseen liittyvistä palveluista.
JÄSENET
4 §
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan kirjallisen hakemuksen perusteella ja Liiton hallituksen päätöksellä hyväksyä
- rekisteröity kuoro‐ tai orkesteriyhdistys tai muu vastaava musiikkiryhmä, tai sellaisen rekisteröity kannatusyhdistys,
- julkisoikeudellisten yhteisöjen tai laitosten yhteydessä toimiva oikeuskelpoinen musiikkiryhmä, tai
- ulkomailla toimiva oikeuskelpoinen musiikkiryhmä, joka sitoutuu noudattamaan Liiton sääntöjä ja päätöksiä ja jonka jäsenet hyväksyvät Liiton tarkoituksen ja toimintaperiaatteet. Liiton varsinaisia jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi.
Jokainen jäsenyhdistys on velvollinen liittymään oman alueensa piirijärjestön jäseneksi.
5 §
Liitto voi hallituksen päätöksellä hyväksyä kannatusjäsenekseen yksityishenkilön, rekisteröidyn yhdistyksen tai oikeuskelpoisen yhteisön.
6 §
Liitto voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti Liiton hallinnossa ja toiminnassa tai jäsenyhdistyksen toiminnassa. Liiton kunniapuheenjohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voidaan kutsua henkilö, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti Liiton puheenjohtajana.
Kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta päättää hallituksen esityksestä varsinainen liittokokous. Päätöksen kunniajäsenen ja kunniapuheenjohtajan kutsumisesta tulee olla yksimielinen.
Kannatusjäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo‐ ja puheoikeus Liiton kokouksissa.
7 §
Liiton jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet ovat tasavertaisesti oikeutettuja pääsemään osalliseksi Liiton tarkoituksen toteuttamiseksi harjoitetusta toiminnasta ja sen tuloksista sekä niistä palveluista ja tukitoimista, joita Liitto toteuttaa.
8 §
Jäsenyhdistyksen tulee toimia Liiton tarkoituksen ja sen sääntöjen mukaisesti ja noudattaa Liiton hallituksen ja liittokokouksen päätöksiä.
9 §
Jäsen voi erota Liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslaissa määrätyllä tavalla. Eronneen jäsenen oikeudet ja velvoitteet Liittoa kohtaan päättyvät kuuden (6) kuukauden kuluttua eroilmoituksen tekemisestä, paitsi niiden maksujen osalta, jotka ovat erääntyneet tai joihin jäsen on määräajaksi sitoutunut.
Jäsen tai jäsenyhdistyksen edustaja ei ole oikeutettu osallistumaan sellaiseen Liittoa koskevaan päätöksentekoon, joka tulee voimaan sen jälkeen, kun jäsen on tehnyt päätöksen eroamisestaan.
10 §
Mikäli jäsen ei ole suorittanut maksuvuoden ajalta määrättyä jäsenmaksua määräaikaan mennessä, voidaan se hallituksen päätöksellä erottaa Liitosta.
Jos jäsen rikkoo tai laiminlyö 8 §:ssä määrättyjä velvollisuuksia, voidaan se erottaa Liitosta hallituksen päätöksellä.
Hallituksen päätöksellä erotetulla jäsenellä on oikeus valittaa kirjallisesti Liiton kokoukselle 30 päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamispäätöksestä. Liiton kokouksen tulee käsitellä valitus seuraavassa kokouksessaan ja antaa päätöksestään välittömästi tieto asianomaiselle.
JÄSENMAKSUT JA MUUT VELVOITTEET
11 §
Jäsenyhdistyksen on suoritettava kalenterivuosittain Liitolle varsinaisen liittokokouksen määräämä jäsenmaksu, joka perustuu jäsenyhdistyksen toimivien henkilöjäsenten todelliseen määrään.
Mikäli jäsenyhdistyksen jäsenet ovat yli 65‐vuotiaita tai alle 24‐vuotiaita, on jäsenyhdistyksellä oikeus alennettuun jäsenmaksuun, jonka suuruuden varsinainen liittokokous määrää.
Kannatusjäsen suorittaa Liitolle varsinaisen liittokokouksen määräämän jäsenmaksun.
Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa kultakin kalenterivuodelta erikseen ilmoitettavassa määräajassa.
12 §
Jäsenyhdistys on velvollinen toimittamaan vuosittain Liitolle
- tiedot jäsenmäärästään,
- yhdistyksen sekä sen puheenjohtajan, taiteellisen johtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan yhteystiedot, sekä
- muut tarvittavat tiedot
erikseen ilmoitettavassa laajuudessa ja määräajassa.
PIIRIJÄRJESTÖT
13 §
Jäsenyhdistykset muodostavat alueellisia rekisteröityjä yhdistyksiä, joita kutsutaan piirijärjestöiksi.
Piirijärjestöjen alueelliset rajat määrittelee Liiton hallitus kuultuaan jäsenyhdistysten ja piirihallitusten mielipidettä.
Piirijärjestöt toteuttavat näiden sääntöjen 2 §:ssä lueteltuja tarkoitusperiä. Ne osallistuvat jäljempänä määriteltävin tavoin Liiton hallintoon.
Piirijärjestöjen tärkeimpiä tehtäviä ovat
- alueellisten tai piirikohtaisten musiikkijuhlien ja muiden tapahtumien järjestäminen,
- jäsenryhmien alueellisena yhdyssiteenä toimiminen, sekä
- toiminta‐alueensa musiikkiryhmien ohjaaminen liiton toiminnan piiriin.
Muilta osin piirijärjestön tehtävistä määrätään erikseen piirijärjestön säännöissä, joiden muuttamisesta piirijärjestön on ilmoitettava Liiton hallitukselle.
LIITTOKOKOUS
14 §
Liittokokouksessa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat liittokokousedustajat.
Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi syys‐marraskuussa Liiton hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.
15 §
Liittokokouksen kutsuu koolle Liiton hallitus vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta jäsenyhdistyksille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
16 §
Liittokokoukseen on jokaisella jäsenyhdistyksellä oikeus valita yksi (1) edustaja.
Kunkin jäsenyhdistyksen liittokokousedustajalla on liittokokouksessa yksi ääni.
Kokousedustajan tulee olla edustamansa jäsenyhdistyksen jäsen. Jäsenyhdistys vastaa kokousedustajansa kokouskustannuksista.
Jäsenyhdistyksen on ilmoitettava kokousedustajansa lähettämällä valtakirja Liiton toimistoon kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.
Kukin piirijärjestö voi lähettää liittokokoukseen yhden puhevaltaisen edustajan. Piirijärjestö vastaa edustajansa kokouskustannuksista.
Etäosallistuminen liittokokoukseen ja äänestäminen siinä on mahdollista teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai kokouksen aikana, mikäli Liiton hallitus niin päättää. Hallitus päättää myös etäosallistumiseen käytettävistä kanavista ja muista käytännön järjestelyistä. Etäosallistumisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Liittokokous voidaan järjestää myös ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, mikäli Liiton hallitus niin päättää. Hallitus päättää myös kokouksessa käytettävistä kanavista ja muista käytännön järjestelyistä.
Hallituksen jäsenillä, Liiton kannatus‐ ja kunniajäsenillä, Liiton kunniapuheenjohtajalla, Liiton toimihenkilöillä sekä Liiton tilin‐ ja toiminnantarkastajilla on liittokokouksessa läsnäolo‐ ja puheoikeus.
Liittokokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Henkilövaalit toimitetaan salaisena lippuäänestyksenä, jos joku sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
17 §
Liittokokouksen avaa Liiton puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estynyt Liiton varapuheenjohtaja. Kokoukselle on valittava puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.
Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- esitetään Liiton hallituksen laatima kertomus Liiton toiminnasta kahdelta liittokokousvuotta edeltävältä kalenterivuodelta sekä tilinpäätökset ja tilin‐ ja toiminnantarkastajien lausunnot,
- vahvistetaan tilinpäätökset ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
- hyväksytään Liiton hallituksen laatima toimintasuunnitelma kahdelle seuraavalle kalenterivuodelle,
- päätetään jäsenmaksuista ja kannatusjäsenmaksuista kahdelle seuraavalle kalenterivuodelle,
- päätetään Liiton luottamushenkilöille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista kahdelle seuraavalle kalenterivuodelle,
- hyväksytään puitetalousarvio kahdelle seuraavalle kalenterivuodelle,
- valitaan Liiton hallituksen puheenjohtaja ja Liiton hallituksen muut jäsenet kahdelle seuraavalle kalenterivuodelle,
- valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) toiminnantarkastaja sekä yksi (1) varatilintarkastaja ja yksi (1) varatoiminnantarkastaja,
- valitaan muut tarvittavat toimihenkilöt, sekä
- päätetään Liiton hallituksen muista mahdollisista esityksistä sekä jäsenyhdistysten ja piirijärjestöjen esittämistä asioista.
Esityksiä liittokokoukselle saavat tehdä hallitus, piirijärjestöt ja jäsenyhdistykset. Piirijärjestöjen ja jäsenyhdistysten esitykset on toimitettava Liiton hallitukselle kirjallisesti viimeistään sen vuoden elokuun 1. päivään mennessä, jolloin varsinainen liittokokous pidetään.
18 §
Ylimääräinen Liiton kokous on pidettävä Liiton hallituksen kutsusta, milloin liittokokous niin päättää, tai Liiton hallitus sen tarpeelliseksi katsoo, tai jäsenyhdistyksistä vähintään yksi kymmenesosa (1/10) sitä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti Liiton hallitukselta vaatii.
Hallitus määrää ylimääräisen Liiton kokouksen ajankohdan ja paikan. Ylimääräisessä Liiton kokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.
Liiton ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokouksen alkamista jäsenyhdistyksille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat.
Ylimääräisen kokouksen kokoonpanosta ja päätösvallan käyttämisestä on voimassa, mitä varsinaisen liittokokouksen osalta on määrätty.
LIITON HALLITUS
19 §
Liiton hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja (jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi) ja 5-7 jäsentä, valitaan varsinaisessa liittokokouksessa. Liiton hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Liiton hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta. Toimikausi alkaa varsinaista liittokokousta seuraavan kalenterivuoden alussa ja päättyy sitä seuraavan kalenterivuoden lopussa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa esteellinen tai muutoin estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, tai mikäli vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä ilmoittamansa asian käsittelyä varten sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on kokouksessa läsnä.
20 §
Liiton hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on toisaalla mainittu
- johtaa Liiton toimintaa sen tarkoituksen toteuttamiseksi ja hoitaa sen asioita näiden sääntöjen, yhdistyslain ja Liiton kokousten päätösten mukaisesti,
- kutsua Liiton kokoukset koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä panna toimeen kokousten päätökset,
- huolehtia, että Liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta hoidetaan huolella ja että vakuutukset ovat asianmukaisessa kunnossa, sekä antaa kassan hoidosta ja rahavarojen käytöstä tarkempia ohjeita,
- valita tarvittaessa eri asioita valmistelevia jaostoja, toimikuntia, projekti‐ ja työryhmiä sekä määritellä niiden tehtävät,
- hoitaa työnantajan ominaisuudessa Liittoon työsuhteessa olevia koskevat asiat, päättää sen palveluksessa olevien tehtävät ja palvelusuhteen ehdot sekä valvoa tehtävien hoitoa,
- vahvistaa yksityiskohtaisen talousarvion seuraavalle kaudelle,
- laatia vuosittaiset tili- ja toiminnan kertomukset,
- myöntää Liiton ansiomerkit ja muut huomionosoitukset sekä vahvistaa näitä koskevat säännöt,
- valita edustajat eri yhteisöihin, toimikuntiin ja kokouksiin,
- käsitellä hallituksen jäsenten, jäsenyhdistysten ja Liiton toimihenkilöiden esittämät asiat, sekä
- hoitaa muut toiminnan vaatimat hallitukselle kuuluvat tehtävät.
Liiton hallitus voi siirtää päätäntävaltaansa kuuluvan asian valmistelun asettamalleen valiokunnalle tai toimikunnalle yhdistyslain sen salliessa.
Liiton puheenjohtajan tehtävänä on
- valvoa ja johtaa Liiton ja sen toimihenkilöiden toimintaa Liiton sääntöjen, Liiton kokousten ja hallituksen päätösten mukaisesti sekä edustaa Liittoa, mikäli ei toista edustajaa määrätä hallituksen toimesta, sekä
- kutsua hallituksen kokoukset koolle asiantuntijoineen ja toimia kokouksissa puheenjohtajana liittokokousta lukuun ottamatta.
Varapuheenjohtaja hoitaa Liiton puheenjohtajan tehtäviä, mikäli Liiton puheenjohtaja on esteellinen tai muuten estynyt.
TILINTARKASTAJAT
21 §
Liitolla on yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) toiminnantarkastaja sekä yksi (1) varatilintarkastaja ja yksi (1) varatoiminnantarkastaja. Tilin‐ ja toiminnantarkastajien toimikausi päättyy siinä liittokokouksessa, joka ensiksi seuraa asianomaisen tilikauden päättymistä.
TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS
22 §
Liiton toiminta‐ ja tilikausi on kalenterivuosi.
Hallituksen tulee jättää tilinpäätös ja muu Liiton hallintoa koskeva toiminnan kertomus tilin‐ ja toiminnantarkastajien tarkastettavaksi viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.
Tilin‐ ja toiminnantarkastajien tulee esittää tilin‐ ja toiminnantarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Liiton hallituksen on toimitettava tilin‐/toiminnantarkastuksen jälkeen jäsenyhdistyksille kertomus päättyneen tilikauden toiminnasta, tilinpäätös sekä tilin‐ ja toiminnantarkastajien lausunto.
LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
23 §
Liiton nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen erikseen oikeuttaman liiton toimihenkilön kanssa.
LIITON MERKIT
24 §
Liitolla on jäsenmerkki ja ansiomerkit. Merkkien myöntämisen perustelut on määritelty erikseen ansiomerkkisäännöissä, jotka Liiton hallitus hyväksyy.
LIPPU
25 §
Liiton ulkoisena tunnuksena on lippu, jonka käytöstä päättää Liiton hallitus.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
26 §
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan liittokokouksen päätöksellä, jossa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosesitystä.
LIITON PURKAMINEN
27 §
Mikäli esitys Liiton purkamisesta on tehty, on asia käsiteltävä sitä varten koolle kutsutussa liittokokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi on esityksen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä ja purkamispäätös on vahvistettava vähintään kuukausi sen jälkeen pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa vähintään samalla äänten enemmistöllä.
Jos Liiton kokous on päättänyt Liiton purkamisesta, on Liiton varat ja omaisuus käytettävä musiikinharrastuksen edistämiseen viimeisen liittokokouksen päättämällä tavalla.
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
28 §
Muilta osin Liiton toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.
29 §
Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia.
